Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

17.11.2015

Katri Backman väitteli Itä-Suomen yliopistossa 28.11.2015

Lääketieteen lisensiaatti Katri Backmanin väitöskirja Long-term Outcome of Early Childhood Lower Respiratory Tract Infections: Respiratory Morbidity, Lung Function, and Health-related Quality of Life in the 30-year Follow-up (Varhaislapsuuden alahengitystietulehdusten pitkäaikaisennuste - hengityselinsairastavuus, keuhkojen toiminta ja elämänlaatu 30 vuoden seurantatutkimuksessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Aika ja paikka: 28.11.2015 klo 12, Kuopion yliopistollinen sairaala, Auditorio 2

Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.


Varhaislapsuuden bronkioliitti lisää aikuisiän astmariskiä

Varhaislapsuudessaan bronkioliitin sairastaneilla on 28-31 vuoden iässä kohonnut astmariski, huonompi elämänlaatu kuin verrokeilla sekä palautumattomaan hengitysteiden ahtautumiseen viittaavia muutoksia keuhkojen toimintakokeissa, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava Katri Backmanin väitöstutkimus.

Bronkioliitti ja keuhkokuume ovat tavallisia varhaislapsuuden alahengitystieinfektioita. Noin 30 prosenttia kaikista lapsista sairastuu bronkioliittiin ensimmäisen ikävuotensa aikana ja noin 1-3 prosenttia alle 1-vuotiaista lapsista joutuu sairaalahoitoon bronkioliitin vuoksi. Varhaislapsuudessa tavallisin bronkioliittia ja keuhkokuumetta aiheuttava virus on respiratory syncytial virus (RSV). Lapsuusiän bronkioliitti ja keuhkokuume on yhdistetty myöhempiin hengityselinsairauksiin, kuten astmaan ja keuhkoahtaumatautiin sekä keuhkojen toimintahäiriöihin aikuisiällä. Tutkimusnäyttö varhaislapsuudessa alahengitystieinfektioon sairastuneiden ennusteesta aikuisuudessa on saatu kuitenkin pääosin takautuvista tutkimuksista. Lisäksi varhaislapsuudessa alahengitystieinfektion sairastaneilla on todettu myöhemmin lapsuudessa matalampi elämänlaatu kuin verrokeilla, mutta aikaisemmin ei ole tutkittu, ulottuuko vaikutus myös aikuisiän elämänlaatuun.

Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 1981-82. Mukaan otettiin 83 bronkioliittiin ja 44 keuhkokuumeeseen alle 2-vuotiaana sairastunutta lasta, jotka joutuivat sairaalahoitoon. Alahengitystieinfektion aiheuttajaviruksia tutkittiin nenänielun imulimanäytteestä sairaalaan otettaessa. Tutkimuskohorttia on seurattu aktiivisesti 80-luvulta lähtien. Vuonna 2010 kutsuttiin 48 entistä bronkioliittipotilasta, 22 keuhkokuumepotilasta ja 138 väestöverrokkia kliiniseen seurantatutkimukseen 28-31 vuoden iässä. Saint Georgen sairaalan keuhkosairauksia koskevaa kyselylomaketta (SGRQ) käytettiin elämänlaatumittarina. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin tutkittaville kliininen lääkärin tutkimus, ihopistokokeet, uloshengitysilman typpioksidimittaus sekä keuhkojen toimintakokeina 2 viikon Peak expiratory flow -seuranta ja spirometriatutkimus bronkodilataatiokokeella.

28-31 vuoden iässä bronkioliittiryhmässä 31 prosentilla, keuhkokuumeryhmässä 9 prosentilla ja verrokeista 11 prosentilla oli lääkärin diagnosoima astma. Bronkioliittiryhmässä astma oli siis merkittävästi yleisempi kuin verrokeilla. RSV:n aiheuttaman alahengitystieinfektion sairastaneilla astmaa esiintyi enemmän kuin verrokeilla, jos infektion aikana oli todettu hengityksen vinkunaa. Spirometrialla tutkittu keuhkojen toiminta oli bronkioliitin sairastaneilla huonompi kuin verrokeilla. Spirometriassa todettiin bronkioliitin sairastaneilla palautumattomaan hengitysteiden ahtautumiseen viittaavat muutokset aikuisiässä. Samantyyppisiä, mutta lievempiä muutoksia todettiin myös keuhkokuumeen sairastaneilla. Bronkioliitti- ja keuhkokuumeryhmiin kuuluvilla oli korkeammat SGRQ-pisteet eli hengityselinoireisiin ja niistä aiheutuvaan haittaan liittyvä matalampi elämänlaatu aikuisuudessa.

Väitöstutkimus osoitti prospektiivisessa tutkimusasetelmassa, että suurin osa varhaislapsuudessa alahengitystieinfektion sairastaneista aikuisista on oireettomia. Astmariski on kuitenkin kohonnut 28-31-vuotiaana varhaislapsuuden bronkioliitin sairastaneilla sekä vinkuvan RSV-alahengitystieinfektion sairastaneilla. Keuhkojen toimintatutkimuksissa todettiin bronkioliitin sairastaneilla palautumattomaan hengitysteiden ahtautumiseen liittyviä muutoksia aikuisiässä, mikä viittaa siihen, että varhaislapsuuden alahengitystieinfektion sairastaneilla voi olla suurentunut keuhkoahtaumataudin riski tulevaisuudessa. Bronkioliitti- ja keuhkokuumepotilailla on 28-31-vuotiaana verrokkeja matalampi elämänlaatu, joka liittyy hengityselinoireisiin ja niistä aiheutuvaan haittaan.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun