Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

21.11.2014

Anna Jalkanen väitteli Turun yliopistossa 29.11.2014

Lääketieteen lisensiaatti Anna Jalkanen väitteli 29.11.2014 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Multiple sclerosis and pregnancy: clinical and immunological aspects (Raskaudenaikainen MS-tauti)".

Virallisena vastaväittäjänä toimi tohtori Kerstin Hellwig Bochumin yliopistosta Saksasta ja kustoksena professori Risto Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

 

MS-tauti todetaan useimmiten hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, joille perheenlisäysasiat ovat ajankohtaisia. Raskaus vaikuttaa olennaisesti taudin kulkuun ja käytettävissä oleviin hoitoihin. LL Anna Jalkanen osoitti väitöstutkimuksessaan, että MS-potilaiden raskauteen ja synnytykseen ei liittynyt sen suurempia riskejä kuin suomalaisilla äideillä keskimäärin.

Jalkasen tutkimukseen osallistui 60 MS-tautia sairastavaa äitiä vuosina 2003-2005 eri puolilta Suomea ja heitä seurattiin raskauden ajan ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen.

MS-taudin pahenemisvaiheet vähenivät raskauden aikana ja lisääntyivät taas synnytyksen jälkeen, kuten on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Taudin aktivoituminen synnytyksen jälkeen ja lääkityksen uudelleen aloittamisen tarve vaikuttivat potilaiden mahdollisuuksiin jatkaa imettämistä.

- Ennen raskautta aktiivisempaa MS-tautia sairastaneet imettivät lyhyemmän aikaa, koska he joutuivat aloittamaan lääkityksen uudelleen pian synnytyksen jälkeen, Jalkanen kertoo.

Lääkkeet lisäävät riskiä kilpirauhasen toimintahäiriöön

Aikaisemmissa tutkimuksissa muita autoimmuunitauteja, kuten diabetesta tai nivelreumaa, sairastavilla on todettu lisääntynyt riski synnytyksen jälkeiseen kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen, mutta sen esiintyvyyttä MS-tautia sairastavilla äideillä ei ole aikaisemmin tutkittu.

- Omassa tutkimuksessani MS-tautia sairastavilla äideillä havaittiin koholla olevia kilpirauhasvasta-aineita huomattavasti useammin kuin terveillä, mutta varsinaista kilpirauhasen autoimmuuni-tulehdusta esiintyi synnytyksen jälkeen puolen vuoden seuranta-aikana yhtä paljon kuin terveillä kontrolliryhmän äideillä. Koska myös tietyt MS-taudin hoitoon käytettävät lääkkeet lisäävät riskiä kilpirauhasen autoimmuunipohjaiseen toimintahäiriöön, kilpirauhasasiat olisi hyvä pitää mielessä raskaana olevia ja synnyttäneitä MS-tautia sairastavia äitejä seuratessa, Jalkanen huomauttaa.

D-vitamiinin puutos yleistä MS-tautia sairastavilla äideillä

MS-tautia sairastavilla äideillä ei havaittu suurentunutta riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta fatiikki, eli MS-taudissa yleinen fyysisen ja psyykkisen uupumuksen tunne, lisääntyi hieman synnytyksen jälkeen.

MS-tautia sairastavien äitien D-vitamiinipitoisuudet olivat raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen huomattavasti matalammat, kuin terveillä kontrolliryhmän äideillä.

- Valtaosa, 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista MS-tautia sairastavista äideistä kärsi D-vitamiinin puutoksesta seuranta-aikana. Koska matalilla D-vitamiinin pitoisuuksilla on osoitettu olevan yhteyttä MS-taudin riskiin ja pahenemisvaiheisiin, sen riittävästä saannista olisi syytä huolehtia MS-potilaiden raskauden ja imetyksen aikana.

Tutkimukseen osallistuvat äidit kävivät oman keskussairaalan neurologilla ja gynekologilla säännöllisesti seurannassa ja heiltä kerättiin tiedot taudin kulusta ja lääkityksistä ennen raskautta sekä raskauden ja synnytyksen kulusta. Myös seuranta-ajan pahenemisvaiheet rekisteröitiin. Tutkimukseen osallistuvilta äideiltä kerättiin myös verinäytteet alku-, keski- ja loppuraskaudessa sekä 1-3 päivää, yksi kuukausi, kolme kuukautta ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun