Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

1.8.2014

Maria Peltola väitteli Turun yliopistossa 15.8.2014

Perjantaina 15. elokuuta 2014 esitettiin Turun yliopistossa (Turun yliopisto, auditorio, Mikro, Kiinamyllynkatu 13, T31) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Maria Peltolan väitöskirja "Electrical status epilepticus during sleep - Continuous spikes and waves during sleep" (Unenaikainen sähköinen status epilepticus).
 
Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Esa Mervaala Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Jääskeläinen.

ESES on aivojen poikkeava tila, jossa hermosolut tuottavat jatkuvaa piikkihidasaaltopurkausta hidasaaltounen aikana. ESES:iä esiintyy lähes yksinomaan lapsilla ja sen tarkkaa esiintyvyyttä ei tunneta. Yhtenä syynä on muun muassa se, ettei ESES:iä osata aina epäillä, esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisilla lapsilla.

- Merkittävää on, että osalla lapsista ESES:iin liittyy kognitiivisen kehityksen hidastuminen ja tällöin puhutaan CSWS-oireyhtymästä. Suurimmalla osalla CSWS-oirehtymää sairastavista lapsista on myös eri tyyppisiä epileptisiä kohtauksia. Lääkehoidon teho on riittävä vain noin puolella CSWS-oireyhtymää sairastavista lapsista ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja kaivataan, Peltola sanoo.

Lääkehoitoon vastaamattomat potilaat hyötyivät epilepsiakirurgiasta

Tutkimuksessa selvitettiin epilepsiakirurgian vaikutusta 13:lla lääkehoidolle vastaamatonta CSWS-oireyhtymää sairastavalla lapsella, joilla oli rakenteellinen aivojen poikkeavuus. Epilepsiakirurgian avulla pystyttiin vähentämään kohtausten määrää, mutta se vaikutti myös kognitiivisesti.

- Havaitsimme, että jatkuva kognitiivisen tason lasku loppui 12:lla 13 potilaasta leikkauksen jälkeen, mikä on merkittävä tulos lasten kehityksen kannalta, Peltola sanoo.

Leikkaustekniikoita oli kahta eri pääryhmää: resektiivinen kirurgia ja kallosotomia. Epileptiset kohtaukset loppuivat kolmella neljästä resektiopotilaasta. Kuudella kahdeksasta kallosotomiapotilaasta päivittäin runsaina esiintyneet kohtaukset vähenivät yli 90 prosentilla.

- Ennusteellisesti kiinnostava löydös oli, että jos ESES levisi leikkausta ennen vain yhdestä aivopuoliskosta toiseen, se ennusti hyvää leikkausvastetta, Peltola sanoo.

Tutkimus on suurin kansainvälisesti julkaistu epilepsiakirurgisesti hoidettujen CSWS-oireyhtymää sairastavien potilaiden aineisto ja ensimmäinen, joka raportoi alustavia tuloksia kallosotomian hyödystä tässä potilasryhmässä.

Puoliautomaattinen piikki-indeksin laskeminen ja uusi spatiaalisesti integroitu piikin voimakkuuden mittari ovat lupaavia ESES:n kvantitatiivisia EEG-mittareita

Perinteisesti ESES on diagnosoitu aivosähkökäyrästä visuaalisesti purkauksen määrää arvioimalla.

- Tämä on työläs ja subjektiivinen tapa, joka on altis ennakoimattomalle vaihtelulle, Peltola sanoo.

Tutkimuksessa validoitiin puoliautomaattinen ESES:n kvantifiointimenetelmä ja tutkittiin purkaukseen liittyvän piikin voimakkuuden mittaamista.

- Totesimme, että puoliautomaattinen purkauksen kvantifiointi ja purkausmäärän ilmaiseminen niin sanottuna piikki-indeksinä, on optimoiduilla ohjelma-asetuksilla ensimmäisen unitunnin EEG:stä on yhtä luotettava ja toistettava menetelmä kuin EEG-asiantuntijan käsityönä laskemaan piikki-indeksi. Tämä helpottaa huomattavasti purkausmäärän laskemista kliinisessä työssä, Peltola sanoo.

Objektiivinen puoliautomaattinen menetelmä auttaa arvioimaan hoidon tehoa CSWS-oireyhtymää sairastavilla potilailla. Se tuo myös kaivattua vertailukelpoisuutta tutkimuksiin, joissa selvitetään eri hoitomuotojen vaikutusta ja ESES:n patofysiologisia mekanismeja.

- ESES on hyvin monisyinen ilmiö eikä meidän pitäisi tuijottaa vain yhtä EEG-parametriä. Osassa aiemmista tutkimuksista on todettu, että purkausmäärä ei aina korreloi CSWS:n kliiniseen vaikeusasteeseen. Tämän vuoksi lähdimme tutkimaan myös muita EEG-mittareita, kuten purkauksen leviämistä ja piikkien voimakkuutta.

Uutena löydöksenä Maria Peltola havaitsi, että sähköhäiriöön liittyvän piikin amplitudi, jota perinteisesti on käytetty kliinisessä työssä piikin suuruuden mittana, on ESES:ssä hyvin vaihteleva ja siksi käyttökelvoton CSWS-oireyhtymän diagnostiikassa.

- Osoitimme, että tämä ongelma voidaan kiertää mittaamalla huippuamplitudin sijaan useammasta elektrodista integroitua piikin neliöllistä keskiarvoa hidasaaltounen aikaisesta EEG:stä. Näin saadaan kliiniseen käyttöön soveltuva vakaa piikin voimakkuuden mittari. Jatkotutkimukset selvittänevät kuinka suuri kliininen hyöty saadaan yhdistämällä useita eri EEG-mittareita CSWS-diagnostiikassa, Peltola sanoo.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun