Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

6.6.2014

Satu Pirilä väitteli Helsingin yliopistossa 6.6.2014

LL Satu Pirilä väitteli 6.6.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Role of breastfeeding in bone health, body composition and vascular health and their inter-connectivity - A follow-up study from birth to 32 years of age" (Rintaruokinnan vaikutus aikuisen terveyteen).

Vastaväittäjänä toimi dosentti Harri Niinikoski, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Sture Andersson.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee yksinomaista rintaruokintaa vauvan kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan; sen jälkeen rintaruokintaa neuvotaan jatkamaan kahden vuoden ikään saakka muun ruoan lisänä. Nämä suositukset ovat hyvin perusteltuja erityisesti kehitysmaissa, joissa hygieniataso on alhainen ja lisäruokavaihtoehdot eivät välttämättä ole riittäviä tai puhtaita.

Tutkimuksissa on selvitetty rintamaidon terveysvaikutuksia imeväisikäisille, lapsille ja nuorille, mutta aikuisuuteen saakka jatkuneita tutkimuksia on vähemmän, ja niiden suurimpia heikkouksia on ollut luotettavan rintaruokintatiedon olemassaolo. Tulokset rintaruokinnan hyödyistä ovat ristiriitaisia: jotkin tulokset tukevat rintaruokintaa, toisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt yhteyttä hyötyihin. Raportteja terveydelle epäsuotuisista vaikutuksista on vain yksittäisiä.

Väitöstyössään LL Satu Pirilä selvitti rintaruokinnan vaikutuksia aikuisen terveyteen. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen, erityisesti keskivartalolihavuuteen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975, ja tiedot muun muassa rintaruokinnan kestosta oli dokumentoitu tarkasti.

Vuoden 1975 tutkimuksessa mukana olleista vauvoista 158 osallistui Pirilän tutkimukseen 31 - 32-vuotiaina. Osallistujilta mitattiin luun mineraalitiheys, pituus, paino ja vyötärönympärys sekä verenpaine, ja lisäksi heille tehtiin verisuonien ultraäänitutkimus ja useita verikokeita.

Tutkimuksessa löysimme yhteyden varhaisvaiheen ruokinnan ja aikuisen luuston mineraalitiheyden välillä. Miehillä, joita oli varhaisvaiheessa imetetty yli seitsemän kuukautta, oli alhaisempi joskin normaali luuston mineraalitiheys kuin niillä miehillä, joiden imetys oli kestänyt alle kolme kuukautta, Pirilä kertoo. Mahdollinen selitys löydökselle on rintamaidon, äidinmaidon korvikkeiden ja laimennetun lehmänmaidon kalsium-, fosfaatti- ja proteiinipitoisuuksien väliset erot. Nämä aineet ovat tärkeitä luuston rakennusaineita, ja niiden pitoisuudet ovat alhaisimmat rintamaidossa.

Naisilla luuston mineraalitiheys ei näyttänyt olevan yhteydessä rintaruokinnan kestoon.
Rintaruokinnan kesto ei suoraan vaikuttanut aikuisen kehonkoostumukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi sen suhteen nousivat perimä, varhaisvaiheen kasvu, nykyiset liikuntatottumukset sekä sukupuoli.

Toisaalta kehonkoostumus yksivuotiaana oli yhteydessä aikuisen kokoon. On mahdollista, että rintaruokinnan kesto vaikuttaa epäsuorasti aikuisen kehonkoostumukseen vaikuttamalla vauvan varhaiskasvuun rintaruokinnan aikana, Pirilä toteaa.

Rintaruokinnan kestolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta mihinkään yksittäiseen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijään eikä yleisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvuun.

Näyttää siltä, että rintaruokinnan merkitys aikuisiän terveyteen on pieni. Rintaruokinta on luonnollisin ja suositeltava tapa ruokkia imeväisikäistä lasta, mutta kansanterveydellisesti suurempi vaikutus myöhempään sairastavuuteen on liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla, Pirilä summaa väitöstyönsä tuloksia.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun