Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

9.5.2014

Annika Mutanen väitteli Helsingin yliopistossa 9.5.2014

LL Annika Mutanen väitteli 9.5.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Liver disease in pediatric onset intestinal failure" (Lyhytsuolioireyhtymään liittyvä maksavaurio). Vastaväittäjänä toimi professori Daniel Teitelbaum, University of Michigan, USA, ja kustoksena professori Risto Rintala.

Lyhytsuolioireyhtymässä (intestinal failure) suolesta ei imeydy riittävästi nestettä ja energiaa, jolloin niiden riittävä saanti turvataan suonensisäisellä ravitsemuksella. Tässä tilanteessa maksan vaurioituminen (intestinal failure associated liver disease) on tärkein sairastuvuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Maksavaurion syntyyn on liitetty useita syitä, kuten suonensisäisen ravitsemuksen kesto ja koostumus, kuten kasvisterolit, toistuvat sepsikset, pieni syntymäpaino ja ennenaikaisuus, ohutsuolen bakteeriliikakasvu, laaja-alainen suoliresektio ja enteraalisen ravitsemuksen puuttuminen, mutta pitkäaikaistuloksista on vain vähän tietoa.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin pitkäaikaisen suonensisäisen ravitsemuksen ja maksavaurion insidenssiä Suomessa, suonensisäisen ravitsemuksen vaikutusta maksavaurion syntyyn sekä histologisesti arvioidun maksavaurion yleisyyttä, tyyppiä ja riskitekijöitä suonensisäisen ravitsemuksen aikana ja sen päättymisen jälkeen lapsena lyhytsuolioireyhtymään sairastuneilla. Aiheesta ei ole aikaisemmin tehty etenevää väestöpohjaista tutkimusta.

Tutkimuksessa havaittiin, että suonen sisäistä ravitsemusta saavilla vastasyntyneillä maksavaurion insidenssi on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla. Suonen sisäisen ravitsemuksen aikana havaittiin korkeita seerumin kasvisterolipitoisuuksia, erityisesti vastasyntyneillä joilla oli maksavaurioon sopivat merkit veren aminotransferaasi- ja bilirubiinimittauksissa. Suonen sisäisen ravitsemuksen päätyttyä 25%:lla lapsista maksavaurion merkit säilyivät, samalla kun seerumin kolestanoli ja kasvisteroli stigmasterolin pitoisuudet olivat koholla.

Suonensisäistä ravitsemusta saavista lyhytsuolioireyhtymää sairastavista lähes 60 %:lla oli merkittävä tai vakava (METAVIR-luokituksen tulos ≥ 2) maksafibroosi maksan neulanäytteessä ja suurentuneet veren aminotransferaasipitoisuudet. Suonensisäisen ravitsemuksen päättymisen jälkeen maksan tulehdusmuutokset vähenivät, kolestaasi väistyi ja maksan toimintakokeiden tulokset normalisoituvat. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että vaikka suonensisäisen ravitsemuksen päättymisen jälkeen maksan toimintakokeiden tulokset yleensä normalisoituvat, maksan merkittävä fibroosi (64%:lla) ja rasvoittuminen (45%:lla) säilyvät useita vuosia valtaosalla potilaista. Maksafibroosin riskitekijöiksi osoittautuivat suonensisäisen ravitsemuksen pitkä kesto, laaja-alainen ohutsuoliresektio, ileosekaaliläpän puuttuminen ja lukuisat sepsikset.

Seerumin FGF21 (fibroblast growth factor 21) on hormoni, jonka on osoitettu olevan maksan rasvoittumisen markkeri eläimillä sekä ihmisillä tietyissä sairaustiloissa, mutta sen merkitystä lyhytsuolioireyhtymään liittyvässä maksavaurissa ei tunneta. Tässä tutkimuksessa seerumin FGF21 pitoisuus ennusti maksan rasvoittumista ja sen astetta. Seerumin FGF21-mittausta voidaan hyödyntää maksan rasvoittumisen arvioinnissa lapsena lyhytsuolioireyhtymään sairastuneilla.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun