Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

7.2.2014

Maritta Ukkonen väitteli Tampereen yliopistossa 7.2.2014

LL Maritta Ukkosen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Primary progressive multiple sclerosis, Clinical, immunological and radiological study (Primaarisprogressiivinen MS-tauti, kliininen, immunologinen ja radiologinen kuva) tarkastetaan 7.2.2014 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rak.), Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Päivi Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

 

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliininen, immunologinen ja radiologinen kuva

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin keskushermoston tulehduksellinen sairaus, jonka oireet voivat olla hyvin monimuotoisia. Taudin yleisin ilmenemismuoto on aaltomainen MS-tauti (relapsoiva-remittoiva MS, RRMS), joka useimmilla muuttuu vuosien kuluessa toissijaisesti etenevään tautimuotoon (sekudaarisprogressiivinen MS, SPMS). Ensisijaisesti etenevä MS-tauti (primaarisprogressiivinen, PPMS) on harvinainen MS-taudin alatyyppi, jossa oireet ja invaliditeetti lisääntyy tasaisesti sairauden alusta alkaen ilman selviä pahenemisvaiheita. PPMS-tautia on tutkittu aiemmin vähän, ja tautiin vaikuttavat tekijät ovat edelleen epäselvät. PPMS-tautiin ei ole käytössä taudin kulkuun vaikuttavia lääkehoitoja.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää PPMS-taudin kliinisiä ilmentymiä, keskushermoston kuvantamislöydöksiä ja immunologisia piirteitä sekä verrata niitä SPMS-tautiin.

Tutkimukseen osallistui 28 PPMS- ja 28 SPMS-potilasta sekä verrokkeina 20 tervettä henkilöä. Heille kaikille tehtiin kliininen neurologinen tutkimus ja laaja neropsykologinen kartoitus ja osalle tehtiin selkäydinnestenäytetutkimus (likvor). Selkäydinnestenäytteestä ja verestä tutkittiin tulehdusprosessiin osallistuvia adheesiomolekyylejä, sytokiinejä ja kemokiinejä. PPMS-potilaille ja terveille kontrolleille tehtiin koko keskushermoston magneettitutkimus (MRI) ja PPMS-potilaille tehtiin lisäksi laaja virtsausoireita kartoittava (urodynaaminen) tutkimus.

PPMS-potilailla yleisimmät taudin alkuoireet olivat motoriset-, pikkuaivo- ja tuntohäiriöt. Motorisen toiminnan häiriöt olivat yleisimmät löydökset kliinisessä neurologisessa tutkimuksessa. Kaikilla PPMS-potilailla oli virtsaustoiminnan häiriöitä, joista tihentynyt virtsaamistarve ja siihen liittyvä virtsan karkailu olivat yleisimmät oireet. Urodynaamisen tutkimuksen yleisimmät löydökset olivat virtsarakon seinämälihaksen yliaktiivisuus (detrusor hyperrefleksia) sekä seinämälihaksen ja virtsaputken sulkijalihaksen koordinoimaton supistelu (detrusor sphinkterin dyssynergia, DSD). Neuropsykologisessa kartoituksessa todettiin PPMS-potilailla heikentymistä useilla eri osa-alueilla verrattuna terveisiin verrokkeihin, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja PPMS- ja SPMS-potilaiden välillä ei ollut. Vertailussa kolmen eri tutkimusryhmämme välillä, todettiin että adheesiomolekyylien ilmentymistä immuunisolujen pinnalla esiintyi eniten PPMS-potilailla, mutta merkitseviä eroja sytokiinien tai kemokiinien esiintymisessä ei ollut.

PPMS-potilailla esiintyi enemmän keskushermoston atrofialöydöksiä kuin terveillä verrokeilla. MRI-löydökset eivät kuitenkaan korreloineet MS-potilaan kokonaistoimintakykyä mittaavaan EDSS (expanded disability status scale)- pistetykseen. Aivojen T2-painotteisten leesioiden tilavuus ja diffuusien leesioiden määrä korreloivat tilastollisesti merkitsevästi PPMS-potilaiden neuropsykologisiin muutoksiin. Urodynaamisista löydöksistä detrusor hyperrefleksia ja DSD korreloivat aivojen T2-painotteisten leesioiden tilavuuteen ja hypotonisella detrusor-löydöksellä oli yhteys rintarangan plakkien määrään. Adheesiomolekyyleista ainoastaan VLA-4:n ilmentyminen veressä ja selkäydinnestenäytteessä korreloi aivoleesioiden kokonaistilavuuteen ja diffuusien leesioiden määrään. Sytokiinien tai kemokiinien osalta ei todettu merkitseviä korrelaatioita MRI-muutoksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että PPMS-potilaiden MRI-löydökset korreloivat vain heikosti kliinisiin löydöksiin. PPMS-potilailla todettiin heikentymistä useilla eri osa-alueilla kognitiivisissa toiminnoissa, mutta merkitseviä eroja verrattuna SPMS-potilaihin ei löydetty. Virtsaustoiminnan häiriöt ovat erittäin yleisiä PPMS-potilailla. Adheesiomolekyylien ja joidenkin sytokiinien ilmentymisen lisääntyminen viittaa siihen, että tulehduksellista aktiviteettia esiintyy pidemmälle edenneessä PPMS-taudissakin.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun