Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

27.1.2014

Kirsi Malmivaara väitteli Helsingin yliopistossa 31.1.2014

LL Kirsi Malmivaara väittelee 31.1.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The quality of life and cost-effectiveness of treatment after a serious neurosurgical illness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Martti Kekomäki, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Hernesniemi.

Suomessa on vuosittain arviolta yli 1000 tehohoitoa vaativaa aivovammatapausta ja aivoverenvuotoon sairastuu 2000 ihmistä vuosittain. Näihin sairauksiin tiedetään liittyvän merkittävää kuolleisuutta. Suomessa kuolinsyytilastoissa aivovamma on pääsyynä noin 1000 henkilöllä vuosittain ja kaikista aivoverenvuotopotilaista arviolta yli 50% kuolee vuoden sisällä. Aivovamma tai aivoverenvuoto tulee lähes poikkeuksetta hyvin äkillisesti ja varsin usein se koskettaa nuoria, työelämässä olevia ihmisiä. Akuutisti sairaiden neurokirurgisten potilaiden hoito vaatii paljon erityisosaamista ja resursseja, mutta toisaalta tutkimuksia hoitojen jälkeisestä elämänlaadusta tai hoidon kustannusvaikuttavuudesta on vähän.

Tutkimuksen potilaat hoidettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Neurokirurgian klinikalla vuosina 1998-2006. Neljästä erillisestä tutkimuksesta ensimmäinen arvioi potilasryhmää, jolle oli tehty merkittävä neurokirurginen leikkaus ja jota hoidettiin neurokirurgisella teho-osastolla, mutta joka huonon ennusteen vuoksi siirrettiin teho-osastolta pois, vaikka potilaat edelleen olivat riippuvaisia elintoimintoja ylläpitävistä laitteista. Seuraavat kaksi tutkimusta käsittelivät potilaita, joille tehtiin dekompressiivinen kraniektomia eli poistettiin iso pala kallon luuta hallitsemattoman kallonsisäisen paineen vuoksi. Toisessa näistä tutkimuksista aivopaineen nousun aiheutti lukinkalvonalainen aivoverenvuoto tai muu neurologinen sairaus, toisessa kraniektomia tehtiin aivovamman jälkeisen aivopaineen nousun vuoksi. Viimeinen tutkimus arvioi potilaiden, joilla oli lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV), pitkän aikavälin kuolleisuutta, elämänlaatua ja hoidon kustannustehokkuutta.

Tutkimuksen potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta. Suurin kuolleisuus, 59%, oli ryhmässä, jossa tehohoito pitkittyi ja hengityskonehoitoa jatkettiin osastolla. Aivoverenvuodon vuoksi tehty kraniektomia johti 53% potilaista kuolemaan ja traumatapauksissa kuolleisuus oli 40%. SAV-ryhmän kuolleisuus oli 24%. Eloonjääneiden kuntoa ja terveyteen liittyvää elämänlaatua tutkittiin mm. Glasgow outcome- asteikolla ja EuroQol EQ5D instrumentilla. Tutkimusryhmien elämänlaatuindeksit olivat kahdessa ensimmäisessä normaaliväestöä alhaisemmat (0.71 ja 0.41 vs 0.85), mutta traumapotilaat ja SAV-potilaat saavuttivat pitkänaikavälin seurannassa normaaliväestön terveyteen liittyvän elämänlaadun (0.85 ja 1.00). Glasgow Outcome -asteikolla 49%, 25%, 69% ja 75% potilaista saavutti hyvän lopputuloksen. Yhtenä hyvinvoinnin tärkeänä indikaattorina on mahdollisuus asua omassa kodissa ja 49%, 50%, 78% ja 88% tutkimuksen potilaista pystyi asumaan kotona. Neurokirurgisen hoidon suorat kustannukset laatupainoitettua elinvuotta kohti olivat 2521 , 5000 , 2400 ja 1700 , mitkä ovat selvästi alle rajan, mitä yleensä pidetään kustannusvaikuttavana.

Näiden 620:n vaikeasti sairaan neurokirurgisen potilaan hoidon arvioitiin olevan kustannusvaikuttavaa ja heidän terveyteen liittyvä elämänlaatunsa vaihteli hyväksyttävästä hyvään normaaliväestöön verrattuna. Emme löytäneet todisteita tarpeettomasta inhimillisten kärsimyksien pitkittämisestä silloin, kun kuolema oli väistämätön. Myöskään tutkimuksessa kenelläkään eloonjääneistä ei ollut huonointa mahdollista terveyteen liittyvää elämänlaatua. Terveydenhuollon resurssien kohdentaminen akuutisti ja vakavasti sairaille neurokirurgisille potilaille näyttää olevan perusteltua.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun