Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

15.1.2014

Marja Ruotsalainen väitteli Itä-Suomen yliopistossa 24.1.2014

Lääketieteen lisensiaatti Marja Ruotsalaisen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Do wheezing infants grow up to be asthmatic adults? Asthma prevalence in relation to early-life and current risk factors (Kasvaako vinkuvista vauvoista astmaattisia aikuisia? Astman esiintyvyys suhteessa varhaisiin ja nykyisiin riskitekijöihin) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Bronkioliittiin liittyvän hengityksen vinkunan vuoksi sairaalahoitoon varhaislapsuudessa joutuneilla on nuoruus- ja aikuisiässä kohonnut astmariski, osoitti lääketieteen lisensiaatti Marja Ruotsalaisen väitöstutkimus. Astmariski riippuu myös oireet aiheuttaneesta viruksesta. Tutkimuksen perusteella RS-viruksen aiheuttaman bronkioliitin sairastaneilla on todennäköisemmin lääkärin toteama astma ja rhinoviruksen aiheuttaman taudin sairastaneilla on ainakin itse todettuja astman oireita runsaammin kuin muilla.

Imeväisiässä ja varhaislapsuudessa vinkuna on yleistä hengitystieinfektion yhteydessä. Sitä esiintyy 30-40 prosentilla alle 3-vuotiaista. Kansainvälisen määritelmän mukaan kyseessä on viruksen aiheuttama ilmatiehyttulehdus eli bronkioliitti, kun lapsi on iältään alle 2-vuotias. Näistä potilaista sairaalahoitoon päätyy 1-2 prosenttia, ja heillä on tutkimusten mukaan lisääntynyt riski myöhempiin vinkunaoireisiin ja astmaan. Bronkioliitin ja astman yhteys on riippuvainen potilaan taustoista ja infektion aiheuttaneesta viruksesta.

Väitöstutkimus käsitti kaksi erillistä bronkioliittipotilasryhmää ja kaksi kontrolliryhmää. Vuosina 1981-1982 kutsuttiin tutkimukseen 130 alle kaksivuotiasta lasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin tai keuhkokuumeen vuoksi. Heistä kerättiin tarkat taustatiedot ja otettiin laboratorionäytteitä muun muassa aiheuttajaviruksen analyysiä varten. Tiedot hengitystieoireilusta kerättiin noin 2-3 vuoden ikään asti ja seurantakäynneillä keskimäärin viiden, yhdeksän ja 19 vuoden iässä kartoitettiin tiedot allergioista ja astmasta. Verrokkiryhmässä oli terveitä lapsia, joiden perheissä oli atopiaa. Vuosina 1992-1993 tutkimukseen kutsuttiin sata alle kaksivuotiasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin vuoksi. Myös heistä kerättiin taustatiedot ja laboratorionäytteet, muun muassa RS- ja rhinovirusnäytteet. Seurantakäynneillä neljän, seitsemän ja 12 vuoden iässä kartoitettiin tiedot allergioista ja astmasta.

Vuonna 2008 molemmille bronkioliitin sairastaneille ryhmille ja kahdelle kontrolliryhmälle lähetettiin kirjekysely, jossa kartoitettiin astma-, allergia- ja hengitystieoireilu, tupakointi ja painotiedot. Toinen kontrolliryhmä muodostettiin poimimalla väestörekisteristä iältään ja sukupuoleltaan bronkioliittipotilasryhmiä vastaavia henkilöitä, joilla ei ollut varhaislapsuuden bronkioliittitaustaa. Vastauksien perusteella astma määriteltiin kahdella tavalla: lääkärin toteama astma ja kliininen astma, jolloin tutkittavalla oli itse todettuja astmalle tyypillisiä oireita, kuten pitkittynyttä yskää, hengityksen vinkunaa tai säännöllistä astman oirelääkityksen käyttöä.

1980-luvulla tutkimukseen kutsutut olivat kyselyn aikaan keskimäärin 27-vuotiaita aikuisia, Heistä 20 prosenttia sairasti lääkärin toteamaa astmaa. Kliinistä astmaa sairastavat mukaan lukien 41 prosentilla oli astma. Vastaavat luvut kontrolliryhmissä olivat 5 ja 10 prosenttia. Allerginen nuha ja tupakointi olivat yhteydessä kohonneeseen astmariskiin, mutta ylipaino ei. Varhaislapsuuden uloshengitysvaikeus ja sairaalahoitoa vaatinut RSV-infektio olivat itsenäisiä astman riskitekijöitä.

1990-luvulla tutkimukseen kutsutut olivat kyselyn aikaan keskimäärin 16-vuotiaita nuoria. Heistä 30 prosenttia sairasti lääkärin toteamaa astmaa. Kliinistä astmaa sairastavat mukaan lukien 64 prosentilla oli astma. Vastaavat luvut kontrolliryhmässä olivat 5 ja 11 prosenttia. Rhinoviruksen aiheuttaman alahengitysinfektion sairastaneista 83 prosentilla ja RSV-infektion sairastaneista 48 prosentilla oli kliininen astma. Ylipaino ei ollut yhteydessä astmaan, allergioihin eikä hengitettävien kortikosteroidi lääkkeiden käyttöön. Atooppinen ihottuma varhaislapsuudessa ennusti astmaa nuoruusiässä.

Tulosten perusteella varhaislapsuudessa sairastettu, sairaalahoitoa vaatinut bronkioliitti lisää astmariskiä aikuisuudessa ainakin 27 vuoden ikään asti. Sairaalahoitoinen RSV-infektio lisää astmariskiä nuoruus- ja aikuisiässä ja rhinoviruksen aiheuttama alahengitystieinfektio lisää ainakin kliinisen astman riskiä nuoruusiässä. Ylipainolla ei ollut vaikutusta nuoruus- tai aikuisiän astmaan eikä allergioihin näillä tutkittavilla.

Lääketieteen lisensiaatti Marja Ruotsalaisen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Do wheezing infants grow up to be asthmatic adults? Asthma prevalence in relation to early-life and current risk factors (Kasvaako vinkuvista vauvoista astmaattisia aikuisia? Astman esiintyvyys suhteessa varhaisiin ja nykyisiin riskitekijöihin) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Marja Ruotsalainen on syntynyt vuonna 1968 Kuopiossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Kuopion klassillisesta lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1995 Kuopion yliopistossa ja toiminut vuodesta 2010 alkaen lastentautien erikoislääkärinä ja vuodesta 2013 lastenallergologina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun