Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

5.4.2013

Minna Rusasen väitteli Itä Suomen yliopistossa 5.4.2013

Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Smoking, pulmonary and heart diseases and the risk of cognitive impairment and dementia: an epidemiological approach tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta ja kustoksena tutkimusjohtaja Miia Kivipelto Itä-Suomen yliopistosta.

 

Aika ja paikka: 5.4.2013 klo 12, Mediteknian auditorio, Kuopio

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin erityisesti geneettisesti alttiilla, osoitti lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimus. Muistisairauksien riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit, erityisesti eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta.

Väestön ikääntymisen myötä monien ikääntymiseen liittyvien sairauksien pelätään lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muistisairaudet ovat yleisiä ikääntyvillä; lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on todettu lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementia. On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa määrä saattaa jopa nelinkertaistua, ellei tehokkaita ehkäisy- tai hoitokeinoja löydetä. Tähän mennessä on löydetty vain joitakin dementian riskitekijöitä, joihin voidaan aikaisella hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä vaikuttaa. Monet näistä riskitekijöistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa, kuten koholla oleva verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes. Monet riskitekijät myös liittyvät elintapoihin, kuten runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino.

Tupakoinnin yhteydestä dementiariskiin on kuitenkin ollut ristiriitaista tietoa, eikä keuhko- ja sydänsairauksien yhteyttä sairastumisriskiin ole vielä laajasti tutkittu. Rusasen väitöskirjatyössä selvitettiin keski-iän tupakoinnin sekä yleisten keuhko- ja sydänsairauksien vaikutusta kognitiivisen heikentymisen ja dementian kehittymiseen. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta. Näin voitiin tutkia riskitekijöitä eri elämänvaiheissa.

 

Dementiariskiä lisäävät keski-ikäisellä keuhkotaudit, iäkkäällä sydäntaudit

Tutkimus osoitti, että tupakointi keski-iässä lisää myöhempää riskiä sairastua dementian yleisimpiin muotoihin, Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen dementiaan. Suomalaisessa aineistossa todettiin, että riski oli erityisen suuri niillä henkilöillä, joilla on perimässään Alzheimerin taudin yleinen riskigeeni, apolipoproteiini E ε4 eli APOE ε4. Lisäksi yhdysvaltalaisessa aineistossa havaittiin, että sairastumisriski oli suurin niillä tupakoitsijoilla, jotka polttivat keski-iässä yli kaksi askia päivässä.

Myös keski-iässä todetut keuhkoahtaumatauti ja astma altistivat myöhemmälle kognitiiviselle heikentymiselle ja dementialle. Ne henkilöt, joilla oli todettu jompikumpi sairaus keski-iässä, sairastuivat myöhemmin muistisairauteen lähes kaksi kertaa useammin kuin muut. Sen sijaan sairastuminen näihin keuhkosairauksiin vasta myöhemmällä iällä oli käänteisesti yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen.

Lisäksi tutkimus osoitti, että ikääntyvien yleiset sydänsairaudet, erityisesti myöhemmällä iällä diagnosoitu eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta, lisäävät riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Riski oli erityisen suuri niillä henkilöillä, joilla ei ollut APOE ε4-alleelia perimässään. Keski-iässä todetuista sydäntaudeista ainoastaan sydämen vajaatoiminta APOE ε4 -riskigeenin kantajilla oli yhteydessä myöhempään Alzheimer- riskiin. Sepelvaltimotauti yksinään ei vaikuttanut dementiariskiin.

Väitöskirjatyön osatutkimuksista kolme pohjautui suomalaiseen Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia - eli CAIDE-tutkimukseen. CAIDE-tutkimuksen 2000 osallistujaa poimittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksiin vuosina 1972, 1977, 1982 ja 1988 osallistuneista, tuolloin keski-ikäisistä henkilöistä. Yli 20 seurantavuoden jälkeen heistä noin 75 prosenttia eli yhteensä 1511 henkilöä osallistui CAIDE-tutkimuksen seurantakäynneille vuosina 1998 ja 2005-2008. Tästä joukosta noin 19 prosentilla eli yhteensä 289 henkilöllä todettiin lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementia.

Lisäksi yksi osatutkimus pohjautui yhdysvaltalaiseen retrospektiiviseen, monietniseen Kaiser Permanente of Northern California -tutkimuskohorttiin, joka käsitti 21 123 henkilöä. 50-60-vuotiaat henkilöt olivat osallistuneet vuosina 1978-1985 vapaaehtoiseen terveystarkastukseen ja keskimäärin 23 seurantavuoden jälkeen sähköisestä sairauskertomusjärjestelmästä voitiin todeta, että 5367 henkilöä eli noin 25 prosenttia tutkituista oli sairastunut dementiaan.

Molemmat seurantatutkimukset mahdollistavat dementian riskitekijöiden tutkimisen pitkällä aikavälillä. Riskitekijöiden kartoittaminen jo keski-iässä on erityisen tärkeää sairauksissa, joiden kehittyminen alkaa jo kauan ennen ensimmäisiä oireita. Tiedetään, että Alzheimerin taudin ensimmäiset aivomuutokset alkavat kehittyä jo mahdollisesti muutama vuosikymmen ennen oireiden puhkeamista. Näin ollen keski-iän riskitekijät kertovat enemmän niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat taudin puhkeamiseen, ja myöhemmällä iällä taudin etenemiseen vaikuttavista tekijöistä saamme tietoa tutkimalla ikääntyneempiä henkilöitä.

Rusasen tutkimustulokset osoittavat, että tupakoinnin välttäminen sekä keuhko- ja sydänsairauksien hyvä hoito saattaa ehkäistä dementiaa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että geneettisten ja elämäntapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet vaikuttavat dementiariskiin, ja näiden hyvä hoito yhdistettynä terveisiin elämäntapoihin voi auttaa dementian ehkäisyssä.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun