Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

14.9.2010

Raakel Luodon väitöskirja tarkastettiin 2.10.2010 Turun yliopistossa

Probiotic Interventions in Infancy: Benefit and Safety Assessment of Extended Applications

Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin raskaana oleville äideille annosteltujen probioottien, myönteisesti terveyteen vaikuttavien suolistomikrobien, vähentävän raskausdiabeteksen esiintyvyyttä. Tutkimuksen mukaan lapsen varhaisvaiheen suoliston mikrobiston muokkaus probiootilla hillitsi lapsen ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana. Raskauden aikana annettu ravitsemusneuvonta taas vähensi riskiä synnyttää suurikokoinen vauva raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa. Lisäksi osoitettiin probiootti-intervention olevan turvallinen sekä varhain raskausaikana että pikkukeskosille heti syntymän jälkeen annettuna.
Suoliston mikrobisto ja rintamaito ovat tärkeimmät vastasyntyneen suoliston puolustusjärjestelmää ohjaavat tekijät. Vastasyntyneen suoliston puolustusjärjestelmän kypsymättömyys voi altistaa sairauksille, jotka ilmenevät vasta myöhemmällä iällä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet suoliston mikrobikoostumuksen vaikuttavan sekä energiatasapainoon että ylipainoon ja lihavuuteen liittyvään matala-asteiseen tulehdustilaan. Tämän perusteella lihavuuden ehkäiseminen voisi olla uudenlainen probioottien käyttötarkoitus. Väitöstutkimuksessa osoitettiin suoliston mikrobikoostumuksen olleen erilainen jo 3 kk iässä niillä lapsilla, jotka olivat 10-vuotiana ylipainoisia verrattuna normaalipainoisiin.
Pääasiassa rasvakudoksessa syntyvällä tiedonsiirtäjämolekyylillä, adiponektiinilla, on osoitettu olevan merkittäviä tulehdusta vastustavia ominaisuuksia. Adiponektiinilla näyttäisi lisäksi olevan oma roolinsa insuliiniresistenssin ja veren rasvahäiriöiden kehittymisessä. Adiponektiinia on todettu jo aiemmin erittyvän myös äidinmaitoon. Sen merkitystä lapselle ei kuitenkaan vielä tiedetä. Tässä tutkimuksessa raskaana oleville naisille annetun ravitsemusneuvonnan osoitettiin lisäävän äidin ternimaidon adiponektiinipitoisuutta. Lisäksi osoitettiin ternimaidon adiponektiinipitoisuuden olleen pienempi niillä äideillä, joiden lapset olivat 10-vuotiaina ylipainoisia verrattuna normaalipainoisten lasten äiteihin.
Väitöskirja koostui kahdesta Turun Yliopistollisen Keskussairaalan Lastenklinikan NAMI-projektin tutkimuksesta. Äiti-lapsi-ravitsemus- ja probioottitutkimuksessa 256 raskaana olevaa naista satunnaistettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ravitsemus- ja kontrolliryhmiin. Ravitsemusryhmälle annettiin intensiivistä tehostettua ravitsemusneuvontaa, ja ryhmä satunnaistettiin alkuvaiheessa kaksoissokkoutetusti probiootti- (Lactobacillus rhamnosus GG and Bifidobacterium lactis) ja lumeryhmiin. Allergian ehkäisytutkimuksessa 159 raskaana olevaa naista satunnaistettiin probiootti- (Lactobacillus rhamnosus GG) ja lumeryhmiin 4 viikkoa ennen laskettua aikaa.
Väitöskirjatutkimus valottaa varhaisvaiheen suolistomikrobiston ja ternimaidon adiponektiinipitoisuuden merkitystä lapsen metaboliseen ohjelmoitumiseen. Tutkimustulokset luovat pohjaa uusille mahdollisuuksille ylipainon kehittymisen ehkäisemisessä. Lisäksi tulosten mukaan lapsen ylipainon ehkäisemiseen pyrkivät toimenpiteet tulisi aloittaa jo raskausaikana.


 

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun