Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

27.5.2010

Jatta Pirkolan väitöskirja tarkastettiin 11.6.2010 Oulun yliopistossa

Gestational diabetes
Long-term, metabolic consequences for the mother and child

Raskausdiabetesdiagnoosi merkitsee naiselle lisääntynyttä vaaraa sairastua diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Ylipaino (painoindeksi yli 25 kg/m²) on tärkein raskausdiabetekselle ja metabolisille sairauksille altistava tekijä. Aiempi tutkimustieto sikiöaikaisen raskausdiabetekselle altistumisen yhteydestä myöhempään sairastavuuteen on ristiriitaista, eikä tutkimuksia ylipainon ja raskausdiabeteksen itsenäisestä merkityksestä naisten ja heidän lastensa myöhempään sairastumisvaaraan ei ole.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin raskautta edeltävän ylipainon ja raskausdiabeteksen itsenäistä merkitystä ja yhteisvaikutusta naisen myöhempään vaaraan sairastua diabetekseen ja verenpainetautiin. Lisäksi arvioitiin äidin raskautta edeltävän ylipainon ja eri diabetestyyppien merkitystä lapsen pitkäaikaisterveyteen. Tulokset perustuvat Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -aineistoon (NFBC 1986, n=9362 äitiä ja heidän 9479 lastaan) sekä Oulun yliopistollisesta sairaalasta kerättyyn aineistoon (n=63 äitiä ja heidän lapsensa).
Tutkimuksen mukaan äidin raskautta edeltävä ylipaino oli raskausdiabetesta merkittävämpi tekijä sekä äidin että lapsen pitkäaikaisterveyden kannalta. Äidin raskautta edeltävä ylipaino ilman raskausdiabetesta osoitti naisen lisääntynyttä vaaraa sairastua sekä diabetekseen että verenpainetautiin 20 vuoden kuluessa synnytyksestä verrattuna niihin normaalipainoisiin naisiin, joilla ei ollut raskausdiabetesta eikä sen riskitekijöitä. Kun ylipainoisella naisella oli myös raskausdiabetes, osoitti se liki 50-kertaista vaaraa sairastua vastaavana aikana diabetekseen ja lähes kymmenkertaista verenpainetaudin vaaraa. Normaalipainoisella äidillä raskausdiabetes lisäsi ainoastaan myöhemmän diabeteksen vaaraa.
Verrattuna raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lapsiin, tyyppi 1 diabetesta sairastavien äitien lapsilla oli havaittavissa heikompaan sokerinsietoon viittaavia muutoksia jo ennen kouluikää. Äidin tyyppi 1 diabetes saattaa olla raskausdiabetesta tärkeämpi vaaratekijä lapsen pitkäaikaisterveydelle, mutta tulosten tulkinnassa on huomattava, että ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä, kun otettiin huomioon raskaudenaikainen painonnousu.
Aiemmin ei ole julkaistu väestöpohjaisia arvioita metabolisen oireyhtymän esiintyvyydestä eurooppalaisilla lapsilla käyttäen vuonna 2007 julkaistua, heidän ikäryhmälleen sovellettua määritelmää. Valikoitumattomassa pohjoissuomalaisessa väestössä metabolisen oireyhtymän esiintyvyys 16-vuotiaana oli 2.4%. Poikien ryhmässä esiintyvyys oli lähes kolminkertainen verrattuna tyttöihin. Vyötärölihavuus, joka määriteltiin vyötärön ympärysmittana, joka ylittää puolet tutkittavan pituusmitasta, löysi 85% niistä, joilla oli metabolinen oireyhtymä.
Ylipainoisten, raskausdiabetesta sairastavien äitien lapset olivat 16-vuotiaina noin neljä kertaa useammin ylipainoisia ja vyötärölihavia normaalipainoisten ja normaalin raskaudenaikaisen sokeriaineenvaihdunnan omaavien äitien lapsiin verrattuna. Äidin raskautta edeltävä ylipaino oli myös lapsen ylipainon ja vyötärölihavuuden itsenäinen vaaratekijä, mutta äidin raskausdiabetes ilman ylipainoa ei lisännyt lapsen vaaraa sairastua näihin tauteihin.
Tämän tutkimuksen perusteella äidin ylipainon ehkäisy ja hoito vaikuttaa olevan keskeinen tavoite väestön metabolisen sairastavuuden vähentämiseksi.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun