Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

21.9.2009

Pauliina Utriaisen väitöskirja tarkastettiin Kuopion yliopistossa 9.10.2009

Premature adrenarche - clinical and metabolic features

Varhainen lisämunuaisten miessukupuolihormonieritys saa lapsen kasvamaan ja hikoilemaan

Pikkutytön nopeutunut pituuskasvu voi liittyä myöhemmässä lapsuudessa todettavaan poikkeavan varhaiseen lisämunuaiskuoren miessukupuolihormonierityksen lisääntymiseen eli adrenarkeen. Lisäksi ennenaikainen adrenarke näyttää altistavan sokeriaineenvaihduntahäiriöille etenkin, jos lapsi on ylipainoinen. Pauliina Utriaisen väitöstutkimus tuotti näiden havaintojen lisäksi tästä aiemmin huonosti tunnetusta tilasta yksityiskohtaista tietoa, joka tarkentaa sen diagnosointia ja seurantaohjeita.

Adrenarkella tarkoitetaan lisämunuaiskuoren miessukupuolihormonierityksen normaalia käynnistymistä lapsuusiän loppuvaiheessa. Se ilmenee kainalohikoiluna, hiusten ja ihon rasvoittumisena sekä häpy- ja kainalokarvoituksena. Adrenarkea pidetään ennenaikaisena, jos miessukupuolihormonimerkkejä ilmenee tytöllä alle 8- tai pojalla alle 9-vuotiaana. Ennenaikaisen adrenarken syitä ei tunneta eikä sen kliinisiä piirteitä ole tarkasti selvitetty. Joissakin lähinnä espanjalaisissa tutkimuksissa ennenaikaiseen adrenarkeen on kuitenkin havaittu liittyvän epäedullisia aineenvaihduntamuutoksia, kuten munasarjojen toimintahäiriöitä, insuliiniresistenssiä ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia.

Utriaisen väitöstutkimuksen tarkoitus oli valaista tätä huonosti tunnettua ilmiötä ja sen merkitystä. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 73 lasta, joilla todettiin ennenaikaisia miessukupuolihormonien vaikutuksen merkkejä. Heistä 63 oli tyttöjä. Lisäksi tutkimukseen osallistui 99 samanikäistä verrokkilasta, joista 81 oli tyttöjä. Koehenkilöiden keski-ikä oli 7,6 vuotta, eivätkä he olleet vielä saavuttaneet murrosikää.

 

Poikkeavaa pituuskasvua jo varhaislapsuudessa

Ennenaikaiseen adrenarkeen liittyi nopeutunut pituuskasvu lapsuusiällä. Tytöt, joilla oli sekä adrenarken ulkoisia merkkejä että seerumista mitattavissa oleva lisääntynyt lisämunuaisperäisten miessukupuolihormonien pitoisuus, olivat keskimäärin jopa noin 6 cm pidempiä kuin vertailuryhmän tytöt, joilla kyseiset hormonitasot olivat vielä matalat. Lisääntyneestä miessukupuolihormonituotannosta eli "biokemiallisesta adrenarkesta" kertoo raja-arvon ≥ 1 µmol/l ylittävä dehydroepiandosteronisulfaatin (DHEAS) pitoisuus seerumissa. Tutkimus osoitti, että ennenaikaisessa adrenarkessa pituuskasvu kiihtyy tyypillisesti jo ensimmäisen kahden ikävuoden aikana eikä se selity yksinomaan nopealla painonnousulla tai vanhempien pituudella. Tämä viittaa siihen, että ennenaikainen adrenarke käynnistyisi usein aiemmin kuin tähän asti on ajateltu.

Tutkimuksessa todettiin, että lisämunuaisperäinen miessukupuolihormonivaikutus ilmenee yleensä ensin kainalohikoiluna ja vasta viimeiseksi häpy- tai kainalokarvoituksena. Hieman yllättäen monilla lapsilla oli selviä hormonivaikutuksen merkkejä huolimatta lapsuusiälle ominaisista matalista seerumin miessukupuolihormonipitoisuuksista. Toisaalta lisämunuaisperäisten miessukupuolihormonien taso saattoi olla jo kohonnut, mutta mitään hormonivaikutuksen merkkejä ei ollut ilmaantunut. Tutkimus osoitti siis laajaa vaihtelua yksilöllisessä herkkyydessä miessukupuolihormonien vaikutukselle.

Yhdelläkään tutkituista ei todettu lisämunuaiskasvainta tai lisämunuaisten hormonituotannon synnynnäistä entsyymipuutosta, jotka voisivat periaatteessa aiheuttaa ennenaikaista adrenarkea muistuttavan tilan.

 

Metabolisen oireyhtymän piirteet yleisempiä adrenarketytöillä

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä arvioitiin kahdella erilaisella lapsille soveltuvalla määritelmällä. Oireyhtymä oli yleisempi adrenarke- kuin vertailuryhmän tytöillä. Metabolisen oireyhtymän osatekijöistä eroa oli painossa ja insuliiniherkkyydessä; adrenarketytöillä oli korkeampi painoindeksi, rasvaprosentti ja veren insuliinipitoisuus sekä huonompi insuliiniherkkyys. Myös veren kolesterolitasot olivat keskimäärin epäedullisempia adrenarke- kuin vertailuryhmän tytöillä. Erot veren rasva-arvoissa eivät kuitenkaan olleet merkitseviä, kun paino otettiin huomioon vertailuissa.
 
Ennenaikaiseen adrenarkeen liittyi myös suurentunut luun mineraalitiheys, mutta tämä selittyi nopeutuneella kasvulla. Mielenkiintoinen havainto oli se, että adrenarkelapsilla veren D-vitamiini- eli 25-OHD-pitoisuus oli matalampi kuin muilla lapsilla. Tämä ero näytti johtuvan adrenarkelasten keskimäärin korkeammasta painosta.

Tutkimuksen merkittävin uusi havainto on, että ennenaikaiseen adrenarkeen liittyy varhaislapsuuden kasvun kiihtyminen. Adrenarke tulisikin jatkossa ottaa huomioon mahdollisena syynä lapsen poikkeavan nopeaan pituuskasvuun. Väitöstutkimus myös vahvisti aikaisempia löydöksiä ennenaikaisen adrenarken yhteydestä insuliiniaineenvaihduntaan. Tutkimuksen perusteella painonhallinta on erityisen tärkeää adrenarketytöillä, koska heillä ylipainoon liittyy suurentunut insuliiniresistenssin riski. Kaikille ylipainoisille adrenarketytöille voidaankin suositella sokerirasituskoetta.

Ennenaikaisesti ilmaantuvat adrenarken merkit ovat kuitenkin pääsääntöisesti vaaraton ilmiö. Ei siis yleensä ole syytä huoleen, vaikka lapsen hiki alkaa haista jo leikkikouluiässä.

 

LL Pauliina Utriaisen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Premature adrenarche - clinical and metabolic features (Ennenaikainen adrenarke - kliinisiä ja aineenvaihdunnallisia piirteitä) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 9.10.2009 klo 13 alkaen Snellmanian auditoriossa L21. Vastaväittäjänä on professori Stefan A. Wudy Giessenin Justus Liebig -yliopistosta Saksasta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Raimo Voutilainen Kuopion yliopistosta.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun