Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

2.6.2009

Anu Raevuoren väitöskirja tarkastettiin 5.6.2009 Helsingissä

Male eating disorders and related traits : Genetic epidemiological study in Finnish twins

Aineistona olivat Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 (noin 2000 poikaa ja 2000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 (noin 2000 miestä ja 2000 naista) syntyneet kaksoset FinnTwin12 ja FinnTwin16 kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Kaksostutkimuksen perusteella tyttöjen ja poikien itsetunnon kehitys nuoruusiässä on eri tavoin säädeltyä. Pojilla itsetunnon muutosta 14 ja 17 ikävuoden välillä selittivät pääasiassa (82%) geneettiset tekijät, kun taas tyttöjen itsetunto oli herkempi ympäristövaikutuksille: heillä itsetunnon vaihtelun pääasiallisia selittäjiä (69%) olivat ympäristötekijät. Tällä erolla voi olla laaja-alaisia sovelluksia useisiin häiriöihin ja ominaisuuksiin, joissa itsetunto on keskeisessä roolissa. Löydös voi esimerkiksi selittää syömishäiriöiden ja masennuksen esiintyvyyden sukupuolieroa, ts. niiden alhaisempaa esiintyvyyttä pojilla ja miehillä.

Tyytymättömyys lihaksistoon ja lihasmassaa kasvattavien aineiden käyttö on tutkimuksen perusteella yleistä nuorilla miehillä. Tutkittavista miehistä 30% koki huomattavaa tyytymättömyyttä lihaksiinsa ja 12% oli käyttänyt säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia ravintolisiä tai anabolisia hormonivalmisteita. Lihastyytymättömyys liittyi laaja-alaisesti henkisen pahoinvointiin kuten masennus- ja ahdistusoireiluun, alkoholin ongelmakäyttöön, häiriintyneeseen syömiseen ja alhaiseen itsetuntoon. Nuoruusikäisillä pojilla tyytymättömyys oli lisäksi yhteydessä suhteelliseen laihuuteen mutta aikuisena (keskimäärin 24 vuoden iässä) lihaksiinsa tyytymättömät eivät eronneet muista miehistä pituuden, painon tai vyötärönympärysmitan suhteen. Kaksostutkimuksen perusteella yksilöiden välisiä eroja lihastyytymättömyydessä säätelivät sekä geneettiset että ympäristötekijät, kun taas eroja lihasmassaa kasvattavien aineiden käytössä säätelivät pääasiassa ympäristötekijät. Näiden löydösten perusteella lihastyytymättömyys on miehillä naisten häiriintynyttä syömistä ja toistuvaa laihduttelua vastaava ilmiö. Siihen liittyy kansanterveydellisesti merkittävää psyykkistä pahoinvointia ja lihasmassaa kasvattavien lisäravinteiden ja anabolisten hormonien käyttöä, joiden kohtaamiseen terveydenhuollossa olisi tärkeää kehittää välineitä.

Tutkimuksessa havaittiin myös että pojilla ja miehillä anoreksia nervosa on yleisempi ja lyhytkestoisempi häiriö kuin aiempiin tutkimuksiin perustuen on ajateltu. Sen elämänaikainen esiintyvyys nuorilla miehillä oli 0,24%, mikä tarkoittaa että nuoreen aikuisikään mennessä noin yksi neljästä sadasta suomalaismiehestä on sairastanut anoreksian. Tutkimuksessa löydetyt anoreksiaa sairastaneet miehet olivat toipuneet syömishäiriöstä mutta kärsivät edelleen merkittävästä psyykkisestä oheissairastavuudesta, esimerkiksi vakavasta masennuksesta, jota ilmeni myös syömishäiriön suhteen tautivapailla kaksosparien jäsenillä huomattavasti enemmän kuin väestössä keskimäärin. Kaikki anoreksiaan sairastuneet miehet olivat ennen sairastumistaan olleet ylipainoisia toisin kuin heidän kaksosparinsa. Lisäksi anoreksian sairastaneiden miesten miespuolisilla kaksosilla ilmeni voimakasta tyytymättömyyttä lihaksistoon, lihasmassaa lisäävien aineiden vakiintunutta käyttöä ja runsasta kuntosalilla treenaamista. Nämä löydökset viittaavat siihen että pojilla ja miehillä syömishäiriöalttius voi ilmetä joko klassisena anoreksia nervosana tai voimakkaana lihastyytymättömyytenä.

Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä siitä että anoreksia nervosa, bulimia nervosa, häiriintynyt syöminen tai vartalotyytymättömyys olisivat kummallakaan sukupuolella yhteydessä kaksosparien tyyppiin (samaa sukupuolta olevat kaksosparit tai tyttö-poikaparit). Siksi on epätodennäköistä että raskaudenaikaisilla tai myöhemmillä sisarusten välisillä feminisoivilla tai maskulinisoivilla vaikutuksilla olisi suurta merkitystä syömishäiriöiden tai niihin liittyvien oireiden synnyssä.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun