Mikä on VKTK

Opetusministeriö myönsi syksyllä 2002 Valtakunnalliselle kliiniselle tutkijakoululle (VKTK) 14 kokopäiväistä tutkijaopiskelijapaikkaa vuosille 2003 - 2006, ja koulu aloitti toimintansa tammikuussa 2003. Koulun toiminta on alun jälkeen laajentunut merkittävästi. Vuonna 2008 VKTK:lle osoitettiin 22 uutta tutkijaopiskelijapaikkaa vuosille 2010 - 2013. Tutkijaopiskelijapaikat jaetaan useampien väitöskirjaansa valmistelevan lääkärin/hammaslääkärin kesken siten, että kullekin myönnetään 3-12 tutkijakuukautta heidän hakemustensa ja henkilökohtaisen koulutussuunnitelmansa perusteella. VKTK:n tohtoriohjelmaa rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia.

Toiminta-ajatuksenamme on ammattimaisten kliinisten tutkijoiden kouluttaminen. VKTK:n tohtoriohjelman avulla tiedemaailmaan aikovan lääkärin tai hammaslääkärin on mahdollista tehdä mielenkiintoinen ja taloudellisesti kannustava ura kliinisenä tutkijana. Tehokas tutkijankoulutusjärjestelmä takaa, että yliopistoilla ja terveydenhuollon yksiköillä on käytössään hyvin koulutettuja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä eri alojen lääketieteellisiä asiantuntijoita.

VKTK:n toimintaan osallistuvat maamme kaikki viisi lääketieteellistä koulutusta tarjoavaa tiedekuntaa. VKTK:n tohtoriohjelma johtaa lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon ja mahdollistaa integroidusti erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittamisen yhteensä 6 - 9 vuodessa. Myös erikoistumisensa jo suorittaneet väitöskirjaansa valmistelevat henkilöt voivat olla mukana VKTK:n tohtoriohjelmassa.

 

 

Teema-alueet

VKTK:n tutkijakoulutuksen tavoitteet ja hyvä tutkijakoulutuskäytäntö

Koulutuksen tavoitteet:

• valmius itsenäisen kliinisen ja siihen liittyvän tutkimustyön tekemiseen
• kyky kriittisesti arvioida olemassa olevaa tutkimustietoa sairauksista, niiden syistä ja hoidoista, sekä kyky tehdä relevantteja tutkimussuunnitelmia puuttuvan tiedon kartuttamiseksi
• hyvät tiedot kliinisessä tutkimuksessa käytettävistä tilastotieteellisistä menetelmistä ja järjestelmätutkimuksesta
• hyvä perehtyneisyys kliinistä tutkimusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja eettisiin normistoihin
• perehtyneisyys kliinisen lääketutkimuksen suorittamiseen (GCP ym.)
• riittävät tiedot oman tutkimusalueen biotieteellisestä perustasta ja perusmetodologiasta (genetiikka, molekyylibiologia, immunologia, epidemiologia ym)
• korkeatasoiset kansainväliset laboratoriokurssit ja kansainväliset ja kansalliset tutkimuskeskusvierailut
• hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot
• tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toiminnan (tutkimusetiikan) sisäistäminen
• tutkimustulosten hyödyntäminen ja teknologian siirto
• perehtyneisyys tiedepolitiikkaan ja tutkimuksen rahoitusjärjestelmiin

Hyvä tutkijakoulutuskäytäntö:

• opiskelijaa motivoiva ohjaus, toimiva vuorovaikutus ohjaajan ja seurantaryhmän kanssa
• jatkuva korkeatasoinen kurssitarjonta ja seminaarisarjat
• opiskelijan itsenäistymisen ja oman vastuun korostaminen väitöskirjaprojektistaan, vuosittaisesta raportoinnista sekä seurantaryhmän toiminnasta
  

Sitotuminen tutkijakoulun toimintamalliin